Joo, ylämäki, alamäki, ylämäki, alamäki… Ette saa täystakausta, kun on niin syrjässä –> masennus! Saatte sittenkin lainan valtiontakauksella, korko on kyllä vähän isompi —-> Jee, ei haittaa! Kuntokartotus tehty, ei mitään maata mullistavaa–> Jee! Sittempä mies taas pamauttaa, että pitäisi kyllä hänen vanhemmilta saada siunaus, ei hän muuten —> TÄH??? Eikö tämä nyt ookkaa meiän päätös??? Kello tikittää, tämä pitäis jo olla myynnissä, mutta kun EI. Masennus 🙁
Tänään sitä mentiin pankkiin kaikkensa antaneena aamuvuoron jälkeen. Kaikki vaikutti oikeen lupaavalle, kunnes taas pommi! Täystakaus myönnetään vain taajama-alueella olevalle asunnolle, mutta ku mä en haluu taajamaan!! Täystakaus tarvitaan, koska ihanat appivanhemmat ilmoittivat etteivät ole millään tavalla tämän meidän hankkeen takana eivätkä nimeään laita mihinkään, eli takaajia ei ole. Pankkitäti sanoi selvittävänsä asiaa ja ilmoittavansa meille huomenna kuinka käy. Huomenna on myös kuntokartoitus 😮
Sittenpä ajelin kotiin aikas mieli ärsyyntyneenä ja totesin issekseen ääneen, että mua ei nyt kyllä huvita yhtään mikään. Sillä samalla sekuntilla radiosta alko soimaan seuraava:
Oi kultani älä niin huoli
vaikka terävä ja viuhuva nuoli
saattaa meihinkin osuu kyllä
Mitä huominen ottaa, antaa
sitä tänään vielä et voi kantaa
eikä ne murheet meihin yllä
Meillä on aikaa vielä
nauruun, leikkiin ja rakkauteen
iloon ja ukkosen jylinään
Meillä on aikaa vielä
kääntää kellot kohdalleen
joka ainoa päivä on tänään
Älä kaunaa mennyttä kanna
sen viimein jo lähteä anna
takkinsa ottaa ja ovella kiittää
Älä pelkoa tulevaisuuden
älä onnen tai onnettomuuden
me olemme tässä ja nyt ja se riittää..
Että kyllä se Tapion Juha osaa aina sanansa valita.. <3 Itkuhan siinä tuli. Eiköhän tämä päivä ole tässä, odotellaan huomisia tuomioita. Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin, moro.
Välittäjä valittu tähän asuntoon. Meinasikin tulla tänään jo kuvia ottamaan ja sopimusta tekemään. Sitten tulikin mieleen; Entäpä jos tämä menisikin ja sitten uuteen kotiin tehdään kuntokartoitus ja sieltä löytyykin jotain niin mitäs sitten? Laitoinkin nyt rintsikan välittäjälle viestin, että milloin kuntokartoitus tehdään ja että haluamme myös, että kaivovesi tutkitaan ennen kauppaa. Ei vastausta. Soitinkin sitten taas tämän välittäjälle ja sovimme nyt pienen aikalisän. Ettei nyt ihan suinpäin suteen. Välittäjämme kehoitti meitä myös miettimään, että jospa kumminkin tämän oman myymme ja mikäli myyntihetkellä ei meillä viellä uutta kotia tiedossa, menisimme väliaikaisesti vuokralle johonkin. Tätä olen itsekin miettinyt, mutta voitte arvata kuka on jarruttanut 😀 Ei kuulemma jaksa montaa kertaa muuttaa. Mutta olisihan se sitten paljon helpompi lähteä vuokralta taloa ostamaan, kun ei ole oman myynnin rasitetta ehtona.
Nooh, nyt tehtiin päätös (yhdessä, yhtämieltä, wau!). Katsotaan rauhassa tämä keltaisen talon juttu. Omaa ei laiteta myyntiin elleivät suostu kartoitusta ensin tekemään (kartoituksesta on riippuvainen kuitenkin myös meidän rahoitus). Jos talo on mennäkseen sille toiselle ostajalle, niin sitten se menee. Jos kuitenkin tekevät nyt kartoituksen ja veden laadun tarkistuksen ajoissa, niin sitten tämä myyntiin ja sitten ja sitten… Jos tämä ei onnistu nyt, niin laitamme anyway tämän kaikessa rauhassa myyntiin ja hakemus vuokra-asunnosta on tehtynä. Mikäli ei ole taloa kauppahetkellä, nämä lähtee kodikkaasti vuokralle pieneen kaksioon katselemaan uutta kohdetta <3 Soitin vuokrafirmaan ja selitin tilanteen ja ainakin vaikutti että näillä seudulla kaksioita olisi vapaana, kehoitti sen hakemuksen tekemään ja kun tämä myyty niin soittamaan sinne sitten niin katsotaan mistä vapaata luukkua löytyisi. Jännää!
Pankkitätiinkin sain yhteyden, vähän laskettiinkin yhdessä juttua. Maanantaina mennään ihan paikan päälle juttusille. Asiat etenee, se on hyvä.
Noniin… Ei olekaan tullut päivitettyä, kun on vähän haastavaa ollut ja flunssankin nyt lykkäsi päälle.
Maanantaina käytiin katsomassa ja sisätilat oli positiivinen yllätys! Oikeasti vain pientä pintaremonttia, keittiö oli hyvä ja iso ja ihana puuhella! Olkkarissa takka ja alakerran makkarissa pönttöuuni. Tapetit rumat ja rappusten boordi kamala! 🙂 Alakerran ikkunat pitää jossain vaiheessa uusia ja lattioilla kaamea muovimatto, ne joskus vaihtoon. Yläkerta tosi kiva, ei muutoksen tarvetta. Pihasaunaa ei vielä nähty, kun se tehty navettaan ja ne ovat lukossa. INNOSTUIN!
Mieheen taas iski paniikki, entä jos ja plaa plaa plaa… Ja anoppi kannustaen ” ostakaa vaan jos työmaan haluatte, eikö nyt olisi uudenpaa…”
Tänään käytiin uudelleen katsomassa asiantuntija kaveri mukana, pieniä vikoja/korjattavia juttua siitä löytyy, mikä nyt ei ihme niin vanhassa talossa ole, mutta ei mitään hälyttävää havaittu. Nähtiin sauna, hieno oli. Miinuksena sähkökiuas. Käytiin tänään siellä rannassakin, ihana paikka laiturin kera. Edelliset asukkaat siellä kuulemma venettäkin pitäneet. Miulla tästä paikasta kyllä niin varma tunne jo.. Miehen jahkailun lopputuloksena tehtiin tarjous!!! 😀 Ja taas tuli mutta, samanlaisen tarjouksen oli jo joku muukin tehnyt. Eli kilpajuoksua, kumpi saa omansa myytyä ensin, pelottavaa! Tosin sanoin välittäjälle, että voidaan tarvittaessa vielä muutamalla tonnilla tulla vastaan.
Pankkiin olen koitellut soittaa ja varmistaa ettei sieltä nyt mitään estettä tulisi, mutta ei saa virkailijaan yhteyttä. Huomenna yritetään uudelleen.
Tässä nykyisessä kävi 2 välittäjää tiistaina ja sanoivat kyllä että tämä saadaan mahdollisesti nopeastikin myytyä. Huomenna tulee vielä yksi välittäjä, sitten valinta kenelle myyntiin ja peukut pystyyn! Uskon kyllä, että jos/kun tämä meidän kodiksi on tarkoitettu niin asiat meidän eduksi järjestyy.
Nyt on (taas kerran..) vahva tunne!
Jokakodista pongattu keltainen rintsikka maalla, mutta kuitenkin lähellä ydintä. Hintapyyntö kohtuullinen ja iso (0.7 hehtaaria) oma piha ja mikä parasta EI naapuria lähellä!
Ulkoapäin niin on nätti keltainen koti valkoisella ovella ja karmeilla höysettynä, pihassa huvimaja ja navetta (voi joskus tarvita hevosen tai lampaan tai jotain) ja on se pihasauna!! Ajeltiiin siitä jo uteliaisuutta ukko kullan kanssa ohi ja heti läikähti sisälle niin lämmin tunne ja innostus! Jännitysmomentti: netissä ei ole yhtään sisäkuvaa. Mietityttää miksi. Ei kuitenkaan mainita, että olisi oiva kohde remontoijalle tms. Eli luulisi ettei nyt ihan susi ole. Eihän?
Äkkiä välittäjälle viesti, että kahtomaan tätä. 2 päivää hiirenhiljaista ja sitten latistava soitto: ” Talosta on tehty jo tarjous, odotetaan vain ostajan puolelta jonkin pikkuasian varmistumista. Ilmoitan sitten miten käy”. Jo harmitti! Ei voi käydä näin, pientä pyytöä yläkertaan päin, että jospa se pikkujuttu voisi vaikka epäonnistua..
Hetken päästä soi puhelin uudelleen, se kauppa ei onnistunu. JEEEEE! Me mennään maananataina katsomaan sitä. Voi kun olisi hyvä, niin loppuis jo tämä etsintä ja tuska. Jos kuudenteen aistiin ja intuitioon on luottaminen (joo, joo, olen ehkä ennenkin innostunu liian aikaisin), niin tämä on SE! Vahva tunneside jo, vaikken ole edes pihassa käyny. Ukkokulta ei tietenkään näin riemuissaan ole, kumma tyyppi, huokaa vaan ja kattoo telkkua vaikka on maailman asioita kyse! Kiusasinkin sitä, että alan jo pakkaamaan.
Siipan innottomuudesta huolimatta laitoin lisää vettä myllyyn. Välitysfirmoille viestiä, että kohta myytäs eräs rivitalokolmio, jos tulisitte arvioimaan, Ti tulee jo joku 🙂 Pakkohan ne rattaat on pyörämään laittaa, jos joskus jotain haluaa. Myöhemmin viestissä rakkaudelle sanoin, että koita kestää, ku johonki lähetään ni se on sit 110% ja yli-into. Taisi tuo miettiä itsekin asiaa, tosin aika pessimistisesti, kun vastausviestissä tuli seuraava linkki: https://www.youtube.com/watch?v=3djxBdSbv4k (mix en saa tätä silleen, että tuota painamalla pääsis sivulle?? No kopioikaa ja liittäkää, jos kiinnostaa :D).
Voi kun maanantai tulis äkkiä, palaan sitten astialle!
Alkaa mennä jo neuroottiseksi. Päässä pyörii yötä päivää vain yksi ja sama pakkomielle. MÄ HALUAN TALON!!
Mies ei enää jaksa kuunnella/innostua/myötäillä tai mitään muutakaan, joten alampa purkamaan tunnot tänne.
Aina on molemmat tiedetty, että jossain vaiheessa omakotitalo hankitaan ja nyt on se aika.. Kun vaan löytyisi se oikea ja sitten sen vielä saisi napattua!
Se oikea minun silmissä on remontoitu (=keittiön voi aina vaihtaa ja kylppärin, tapetointi ja maalauskin käy), peruskunnolta hyvä (=ei hometta, ei katto- tai putkiremonttia ainakaan heti) rintamamiestalo landella tai ainakin lähellä sitä. Naapuri ei saa kurkata keittiön tai minkään muun ikkunasta sisään. Haluan, että siellä on lautalattiat ja natisevat portaat yläkertaan. 3 makuuhuonetta, wc sisääntulotasossa ja mahdollisesti ylhäälläkin. Haluan pihasaunan ja huvimajan. Haluan ison pihan koirille ja ehkä joskus syttyvälle puutarhainnostukselleni. Huoh, kuulostaa ihannalle..
Sitten ne pirun mutat.. Mies ei haluasi välttämättä rintsikkaa, ovat kuulemma ahtaita ja huonokuntoisia. Minä taas en halua tiilitaloa ja uuteen meillä ei ole varaa. Rakentamaan meistä ei ole. Hinta pitäisi olla alle 200 000e, mielellään alle 180 000. (Näitä kyllä onneksi tähän hintaan on tarjolla, mutta se laatu..)Pitäisi olla maalla, mutta kuitenkin töihin Jyväskylään saisi olla max. 30km. Ja plaa, plaa, plaa..
Ollaahan me katselemassa käyty aina kun joku ehdot täyttävä on esille pompsahtanut. Vaihtoehdothan katsotaan joka päivä ja joka asunnonvälityssivulta. Ja aina tulee se MUTTA..Toiseen on rakennettu hämärä suihku makuuhuoneen komeroon ja toisen rappusilla seisoessa näkyy naapurit joka suunnasta. Joku on liian pieni ja jossain ainut wc on kellarissa (kömyä nyt sinne aamuyön tunteina yläkerrasta, haloo!).
Toivotontako?? Juu, ja asiaa ei helpota se, että mies haluaa harkita ja miettiä joka ikistä asiaa aivan varman päälle, eikä se, että muuten niiiiin ihanat appivanhemmat haluavat olla päätöksen teossa mukana. Eikä se, että kaikki kauhistelee: ”Älkää nyt vaan menkö omakotitaloa ostamaan ja jos ostatte ni älkää ainakaan vanhaa… Niissä on kauheesti työtä, hometta, pelottavaa olla yksin ja kaikkea..” Eikä se, että joskus jos se oikea löytyisi, niin riippakivenä on vielä vanhan asunnon myyminen, eli tiedossa ehdollisen tarjouksen tekeminen, minkä joku muu taloa havitteleva (koska kaikkihan tällaisen/sellaisen talon haluaa) ohittaa ostamalla sen suoraan.
Tässäpä tätä alku purkausta, kylläpä helpotti pukea se sanoiksi 😉
